aiPicFlowaiPicFlow

Pitääkö tekoälykuvat merkitä vuonna 2026? Mitä tekoälysäädöksen 50. artikla vaatii

Tiimi: aiPicFlowKirjoitettu tekoälyn avulla14 min lukuaika

Lyhyesti:

  • 2. elokuuta 2026 alkaen sovelletaan EU:n tekoälysäädöksen (AI Act) 50. artiklaa: sen, joka julkaisee tekoälyllä luodun tai manipuloidun kuvan, joka voi mennä todesta, on ilmoitettava siitä selkeästi ja näkyvästi (Euroopan komissio, usein kysytyt kysymykset 50. artiklasta).
  • Kaksi eri kerrosta: tiedoston sisällä oleva näkymätön tekninen merkintä (sen lisää mallin tarjoaja) ja näkyvä merkintä, jonka lisää julkaisija. Edellinen ei korvaa jälkimmäistä.
  • Tavanomainen retusointi, joka ei muuta kuvan olennaista sisältöä —valotus, väri, pieni rajaus, pölyhiukkasen poisto, resoluution nosto— jää merkintävelvoitteen ulkopuolelle.
  • Luotu tausta, virtuaalimalli tai kohtaus, jota ei koskaan ollut, kuuluvat velvoitteen piiriin: ratkaisevaa on, näyttääkö lopputulos aidolta.
  • Sakot nousevat 15 miljoonaan euroon tai 3 %:iin maailmanlaajuisesta liikevaihdosta; määräaika teknisen merkinnän osalta markkinoilla jo olleille järjestelmille päättyy 2. joulukuuta 2026.

Olemme kuulleet kaksi vuotta, että "tekoälykuvat on merkittävä". Se ei ole enää tulevaisuutta: velvoitetta sovelletaan kesästä 2026 alkaen ja se koskee kaikkia, jotka julkaisevat kuvia Euroopan unionissa, sisällöntuottajasta, jolla on 3 000 seuraajaa, verkkokauppaan, joka uudistaa valikoimaansa. AIsToHiressa työskentelemme päivittäin kuvien luonnin ja muokkauksen parissa —juuri sitä aiPicFlow tekee, työkalumme kuvien luomiseen tekoälyllä ja valokuvien muokkaamiseen kirjoittamalla—, ja useimmin saamamme kysymys ei ole "miten luodaan?", vaan "tarvitseeko tämä juuri tekemäni merkinnän vai ei?". Tämä artikkeli vastaa siihen tapaus tapaukselta, säädös ja viralliset ohjeet käsillä.

Huomautus: tämä on käytännön selitys, ei oikeudellista neuvontaa. Jos tapauksesi on arkaluonteinen (terveys, politiikka, alaikäiset, terveydenhuolto tai säännelty mainonta), kysy ammattilaiselta.

Mistä lähtien tekoälyllä luodut kuvat on pakko merkitä EU:ssa?

2. elokuuta 2026 alkaen. Silloin alkoivat soveltua tekoälysäädöksen 50. artiklan läpinäkyvyysvelvoitteet, jotka velvoittavat generatiivisen tekoälyn tarjoajat merkitsemään tuotoksensa koneluettavassa muodossa ja julkaisijan ilmoittamaan, kun sisältö on keinotekoista ja se voitaisiin sekoittaa todelliseen aineistoon (Euroopan komissio, 50. artiklan usein kysytyt kysymykset). Yleistä lykkäystä ei ollut: digitaalinen omnibus-paketti —asetus (EU) 2026/1744, voimassa 27. heinäkuuta 2026 alkaen— lykkäsi korkean riskin järjestelmien velvoitteita, mutta jätti 50. artiklan aikataulun koskemattomaksi (AI Act Explorer, Digital Omnibus).

Nämä ovat tärkeät päivämäärät:

PäivämääräMitä tapahtuu
2. elokuuta 202650. artiklan läpinäkyvyysvelvoitteita aletaan soveltaa: ilmoitus vuorovaikutuksesta tekoälyn kanssa, synteettisen sisällön merkintä ja syväväärennösten (deepfakes) merkitseminen
2. joulukuuta 2026Siirtymäkauden päättyminen koneluettavalle merkinnälle generatiivisissa järjestelmissä, jotka olivat markkinoilla jo ennen 2. elokuuta 2026
2. helmikuuta 2027Käytännesäännöissä sovittu päivämäärä vesileimojen tunnistuksen yhteentoimivuudelle
2. joulukuuta 2027Liitteen III korkean riskin järjestelmien velvoitteita aletaan soveltaa, lykättyinä digitaalisen omnibus-paketin vuoksi

Lähteet: Euroopan komission usein kysytyt kysymykset 50. artiklasta ja Paul Weissin analyysi lopullisista läpinäkyvyyssäännöistä (20. heinäkuuta 2026).

Yksityiskohta, joka rauhoittaa monia: ennen 2. elokuuta 2026 julkaistua ei tarvitse palata merkitsemään. Velvoite ei ole takautuva komission omien usein kysyttyjen kysymysten mukaan.

Mitä 50. artikla tarkalleen sanoo ja ketä se velvoittaa?

  1. artikla jakaa taakan kahden toimijan kesken: tarjoaja (se, joka kehittää ja saattaa tekoälyjärjestelmän markkinoille) ja käyttöönottaja eli deployer (se, joka käyttää sitä omalla vastuullaan, paitsi puhtaasti henkilökohtaisessa käytössä). Tarjoajan on merkittävä tuotokset koneluettavassa muodossa; julkaisijan on ilmoitettava yleisölle havaittavalla tavalla. Jos käytät kuvanluontityökalua brändillesi, asiakkaallesi tai syötteellesi, sinä olet jälkimmäinen: se, jonka on lisättävä näkyvä merkintä (50. artiklan teksti).

Konkreettiset velvoitteet:

  1. 50(1) artikla — ilmoita, että ollaan vuorovaikutuksessa tekoälyn kanssa, ellei se ole ilmeistä.
  2. 50(2) artikla — tarjoaja merkitsee synteettiset tuotokset (ääni, kuva, video, teksti) koneluettavasti ja havaittavasti ratkaisuilla, jotka ovat "tehokkaita, yhteentoimivia, kestäviä ja luotettavia siinä määrin kuin se on teknisesti mahdollista".
  3. 50(4) artikla — julkaisija ilmoittaa, että kuva, ääni tai video on luotu tai manipuloitu keinotekoisesti, kun se muodostaa syväväärennöksen, ja sama koskee yleisen edun asioita käsitteleviä tekstejä ilman ihmisen toimituksellista tarkastusta.
  4. 50(5) artikla — tieto annetaan "selkeästi ja erottuvasti viimeistään ensimmäisen vuorovaikutuksen tai altistumisen yhteydessä" ja saavutettavuusvaatimukset täyttäen.

Komissio julkaisi 20. heinäkuuta 2026 lopulliset ohjeensa näistä velvoitteista (Euroopan komission tiedote), ja sitä ennen 10. kesäkuuta 2026 tekoälyn luoman sisällön läpinäkyvyyttä koskevat käytännesäännöt, joihin liittyminen on vapaaehtoista. Komissio ja Euroopan tekoälylautakunta julistivat ne asianmukaisiksi 8. ja 9. heinäkuuta 2026 (Reed Smith). 31. heinäkuuta 2026 mennessä ne oli allekirjoittanut noin 190 organisaatiota, 82 tarjoajaa ja 152 käyttöönottajaa aloilta kuten teknologia, televiestintä, koulutus ja vähittäiskauppa (DLA Piper ja Morrison Foerster). Allekirjoittaminen ei ole pakollista, mutta se, joka ei allekirjoita, joutuu osoittamaan noudattamisensa muilla tavoin ja altistuu useammille tietopyynnöille.

Ratkaiseva kriteeri: näyttääkö se aidolta?

50(4) artiklan avainsana on deepfake, ja ohjeet tulkitsevat sen laajasti. Mukaan tulee sisältö, joka muistuttaa jotakin, mikä on olemassa, voisi uskottavasti olla olemassa tai olisi voinut olla olemassa, mukaan lukien keksittyjen ihmisten valokuvanomaiset muotokuvat. Ilmeisen fantastinen tai mahdoton jää ulkopuolelle. Arvioitavia asioita ovat samankaltaisuuden aste, taustaviesti, julkaisuyhteys ja se, mitä yleisö odottaa näkevänsä (Reed Smith, Paul Weiss).

Käytännön kielelle käännettynä: ei ole väliä, käytitkö tekoälyä, vaan sillä, voiko joku uskoa, että kuva otettiin kameralla.

Kaksi merkintäkerrosta: näkymätön merkintä ja näkyvä ilmoitus

Eurooppalainen järjestelmä toimii kahdella tasolla, joita ei kannata sekoittaa. Ensimmäinen kerros on tekninen ja näkymätön: allekirjoitetut metatiedot ja huomaamattomat vesileimat tiedoston sisällä, jotka lisää mallin tarjoaja. Toinen kerros on näkyvä merkintä, jonka julkaisija lisää ja joka on suunnattu ihmiselle, joka katsoo näyttöä. Komissio on selvä: koneluettava merkintä ei yksinään täytä julkaisijan ilmoitusvelvollisuutta (Euroopan komission usein kysytyt kysymykset).

Sama valokuva tulostettuna kahdesti: vasemmalla läpikuultavat kalvot, jotka kuvaavat tiedoston näkymätöntä teknistä merkintää, oikealla kulmassa näkyvä kyltti, joka kuvaa julkaisijan merkintää
Sama valokuva tulostettuna kahdesti: vasemmalla läpikuultavat kalvot, jotka kuvaavat tiedoston näkymätöntä teknistä merkintää, oikealla kulmassa näkyvä kyltti, joka kuvaa julkaisijan merkintää
Kerros 1: tekninen merkintäKerros 2: näkyvä merkintä
Kuka sen lisääTekoälymallin tarjoajaKuvan julkaisija
Oikeusperusta50(2) artikla50(4) artikla
Miltä näyttääEi näy: allekirjoitetut metatiedot + huomaamaton vesileimaTeksti tai kuvake, joka havaitaan ilman teknisiä työkaluja
KenelleAlustat, viranomaiset, tarkastajat, tunnistusmallitKuvan näkevä yleisö
Jos pettääVoi poistua uudelleenpakkauksessa tai kuvakaappauksessaKatoaa, jos et lisää sitä itse

Käytännesäännöt suosittelevat kerrostettua merkintää, koska nykyään mikään tekniikka ei yksinään täytä säädöksen neljää vaatimusta: metatiedot aikaleimalla ja digitaalisella allekirjoituksella, jotka kirjaavat, onko sisältö luotu vai manipuloitu, sekä itse sisältöön upotettu huomaamaton vesileima varmistuksena, kun metatiedot katoavat. Allekirjoittaneet tarjoajat sitoutuvat lisäksi tarjoamaan ilmaisia tunnistustyökaluja eivätkä edistämään merkintöjen poistamista (DLA Piper).

Käytännössä vakiintuneet standardit ovat C2PA-sisältöreferenssit ja SynthID-tyyppiset vesileimat. Google on integroinut SynthIDin generatiivisiin tuotteisiinsa, OpenAI käyttää C2PA-metatietoja ja SynthID-merkintöjä kuvissa ja äänessä, Anthropic ilmoitti SynthID-Textiin perustuvista tekstin vesileimoista ja Synthesia sisällyttää C2PA-yhteensopivia alkuperäsignaaleja (Morrison Foerster).

Hyvin käytännöllinen huomautus: metatiedot katoavat helposti. Jos viet tiedoston, pakkaat sen uudelleen CDN:ssäsi tai otat kuvakaappauksen, kerros 1 voi hävitä matkalla. Siksi kerros 2 —merkintä, jonka lisäät itse— on se, joka oikeasti suojaa sinua.

Tämä vaatii merkinnän, tämä ei: todellisia tapauksia

Raja ei ole siinä, että "käytin tekoälyä", vaan siinä, muuttaako järjestelmä olennaisesti kuvaa tai sen merkitystä. 50(2) artikla vapauttaa nimenomaisesti järjestelmät, jotka "toimivat tavanomaisen muokkauksen avustavassa tehtävässä" tai jotka "eivät muuta olennaisesti syöttötietoja tai niiden semantiikkaa". Heinäkuun 2026 ohjeissa on esimerkkejä, jotka soveltuvat suoraan verkkokauppaan: värinkorjaus, resoluution skaalaus, taustan poisto ja pieni rajaus ovat vapautettuja; synteettisen mallin luominen esittelemään vaatetta ei ole.

Jaettu sommitelma: vasemmalla värikortilla ja heijastimella valokuvattu muki, valon ja värin retusointi; oikealla sama muki kokonaan luodussa synteettisessä kohtauksessa
Jaettu sommitelma: vasemmalla värikortilla ja heijastimella valokuvattu muki, valon ja värin retusointi; oikealla sama muki kokonaan luodussa synteettisessä kohtauksessa
Todellinen tapausNäkyvä merkintä?Miksi
Oikean valokuvan valotuksen, kontrastin ja valkotasapainon säätöEiTavanomaista muokkausta, ei muuta kuvan olennaista sisältöä
Pölyhiukkasen, hiuksen tai heijastuksen poisto tuotteestaEiLievä kosmeettinen retusointi, merkitys ei muutu
Pieni rajaus tai mittasuhteen mukautus sosiaalisen median formaattiinEiOhjeissa nimenomaisesti mainittu avustava muokkaus
Vanhan valikoimakuvan resoluution nostoEiSkaalaus ei lisää sisältöä, jota ei ollut
Tuotteen rajaus valkoiselle taustalle (taustan poisto)EiTaustan poisto on vapautettujen esimerkkien joukossa
Taustan korvaaminen luodulla olohuoneella, jota ei ole koskaan ollutKylläLuodaan uusi kohtaus, joka näyttää oikealta valokuvalta
Virtuaalinen, olematon malli esittelemässä vaatettasiKylläOhjeet sulkevat synteettiset mallit vapautuksen ulkopuolelle; keksityn henkilön valokuvanomainen muotokuva lasketaan
Tuotteen värin vaihtaminen toisen version esittelemiseksiRiippuuJos tulos näyttää yhä aidolta tuotteen valokuvalta, liikutaan manipulaation alueella; lisäksi kuluttajansuoja edellyttää, ettei kuva johda harhaan siitä, mitä myyt
Turistin poistaminen hotellisi terassin kuvastaKyllä, yleensäEi ole pölyhiukkanen: muuttaa sitä, mitä katsoja kohtauksesta ymmärtää (kuinka ruuhkainen paikka on)
Oikean ihmisen kasvojen laittaminen toiseen kohtaukseenKyllä, ainaTämä on syväväärennöksen ydintapaus; lisäksi kuvaoikeudet ovat pelissä
Ilmeisen epätodellinen kuvitus, sarjakuva tai renderöintiEi 50(4) artiklan mukaanEi pyri menemään aidosta. Huomio: jos kyseessä on mainonta, harhaanjohtamiskiellon säännöt pätevät yhä

Kolmen sekunnin muistisääntö: jos merkinnän poistettuasi joku voisi luulla tätä valokuvaksi jostakin, mitä tapahtui, merkintä tarvitaan.

Miten merkitään Instagramissa, TikTokissa ja YouTubessa?

Suurilla alustoilla on jo oma ilmoitusjärjestelmänsä ja osin ne soveltavat sitä itse. YouTube vaatii tekijää ilmoittamaan latauksen yhteydessä luodun tai muunnellun sisällön, joka vaikuttaa todelliselta —oikea ihminen sanomassa jotain, mitä ei sanonut, muunneltuja kuvia todellisesta paikasta tai tapahtumasta, realistinen kohtaus, jota ei koskaan tapahtunut— ja näyttää merkinnän kuvauksessa tai näkyvästi videon päällä arkaluonteisissa aiheissa kuten terveys, uutiset, vaalit tai raha-asiat; sitä ei vaadita ilmeisen epätodelliselle, animoidulle tai erikoistehosteilla tehdylle sisällölle (YouTuben ohje muunnellusta tai synteettisestä sisällöstä). TikTok oli ensimmäinen videoalusta, joka otti käyttöön C2PA-sisältöreferenssit, joilla se tunnistaa ja merkitsee automaattisesti muista työkaluista tulevan tekoälyllä luodun sisällön, ja liittää nuo referenssit TikTokissa luotuun sisältöön, jotta ne säilyvät latauksessa (TikTokin uutishuone).

Se ei vapauta sinua mistään. Kolme käytännön sääntöä:

  • Ota käyttöön tekoälyllä luodun sisällön ilmoituskytkin, jonka jokainen alusta tarjoaa julkaisuhetkellä. Se on nopein ja luotettavin tapa saada merkintä näkyviin siihen, mistä käyttäjä sen näkee.
  • Älä luota pelkkään automaattiseen tunnistukseen. Jos pakkaat tiedoston uudelleen tai viet sen editorin kautta, joka poistaa metatiedot, alusta ei välttämättä havaitse mitään.
  • Merkinnän pitää näkyä ensimmäisessä altistumisessa, ei kahden napautuksen jälkeen. Käytännesäännöt suosittelevat sijoittamaan sen yläkulmaan, otsikon viereen tai teoksen alareunaan "heti tunnistettavasti ilman käyttäjän toimia" ja riittävän pitkäksi aikaa näkyvissä; äänessä alussa puhuttu varoitus ja pitkässä videossa tai suorassa lähetyksessä toistettuna väliajoin (DLA Piper).

Toisin sanoen: viidentoista hashtagin joukkoon tekstin loppuun eksynyt #IA ei ole selkeä ja erottuva merkintä.

Entä verkkokaupassa tai mainoskampanjassa?

Verkkokaupassa ja mainonnassa kertautuu kaksi vaatimuskerrosta: 50. artiklan ja kuluttajansuojasäännösten, jotka kieltävät johtamasta harhaan tuotteen ominaisuuksista. Merkinnän on oltava kuvan vieressä tuotesivulla tai mainoksessa, ei haudattuna alatunnisteen oikeudelliseen ilmoitukseen.

Käsi pitelee puhelinta, jossa on kolmen tuotekuvan ruudukko, kussakin pieni ilmoituskyltti kulmassa, verkkokaupan toimistossa
Käsi pitelee puhelinta, jossa on kolmen tuotekuvan ruudukko, kussakin pieni ilmoituskyltti kulmassa, verkkokaupan toimistossa

Mikä toimii käytännössä:

  • Tuotesivu: lyhyt ilmoitus gallerian alla (”Tekoälyllä luotu tunnelmakuva. Tuote näkyy kuvissa 1 ja 2”) ja manipuloimaton oikea valokuva karusellin ensimmäisenä kuvana.
  • Maksetut kampanjat: tekoälyllä luotuja sisältöjä sisältävien kampanjoiden on merkittävä se selkeästi EU:ssa 2. elokuuta 2026 alkaen (MarketingDirecto). Espanjassa Autocontrolin, Espanjan mainostajien yhdistyksen ja IAB Spainin edistämä vaikuttajien kautta tapahtuvan mainonnan käytännesäännöstö, voimassa 1. lokakuuta 2025 alkaen, sisältää jo kriteerin ilmoittaa, kun mainossisältö on luotu tai muokattu tekoälyllä.
  • Massavalikoimat: dokumentoi prosessi. Jos retusointityönkulkusi on aina sama —värinkorjaus ja rajaus—, sen osoittaminen säästää sinut väittelyltä siitä, tarvittiinko merkintää.
  • Virtuaalimalli ei ole velvoitteista vapaa oikotie: se kuuluu täysin 50(4) artiklan piiriin ja siitä on kerrottava.

Mitä seuraamuksia on ja kuka valvoo Espanjassa?

  1. artiklan läpinäkyvyysvelvoitteiden rikkomisesta voi seurata enintään 15 miljoonan euron tai 3 %:n edellisen tilikauden maailmanlaajuisesta kokonaisliikevaihdosta suuruinen seuraamus, sen mukaan kumpi on suurempi, ja pk-yrityksille ja pienille keskikokoisille yrityksille on suhteellisuuslauseke (Euroopan komission usein kysytyt kysymykset). Valvovat kansalliset markkinavalvontaviranomaiset; Euroopan tekoälytoimisto puuttuu rajatuissa tapauksissa.

Espanjassa tekoälyn asianmukaista käyttöä ja hallintaa koskeva organisaatiolakiehdotus julkaistiin Cortesin virallisessa lehdessä 12. kesäkuuta 2026, mutta se raukesi 6. lokakuuta 2026 Cortesin hajottamisen myötä ilman hyväksymistä. Se nimesi AESIA:n markkinavalvontaviranomaiseksi ja yhteyspisteeksi, AEPD:n biometrisille järjestelmille ja kielletyille käytännöille sekä Espanjan keskuspankin ja CNMC:n omilla toimialoillaan. Sen seuraamusjärjestelmä sisälsi portaat aina 35 miljoonaan euroon tai 7 %:iin liikevaihdosta kiellettyjen käytäntöjen osalta, 15 miljoonaa tai 3 %, 7,5 miljoonaa tai 1 %, ja 500 000 euroa tai 0,5 % lievistä rikkomuksista (finreg360, Economist & Jurist).

Yksittäiselle tekijälle tai pienelle kaupalle realistinen riski ei ole 15 miljoonaa: se on sisällön poistaminen, alustan viran puolesta soveltaman merkinnän aiheuttama näkyvyyden menetys, kuluttajareklamaatiot ja maineen vahingoittuminen siitä, että jäät kiinni valokuvana myydystä asiasta, joka ei ollut valokuva.

Seitsemän kohdan tarkistuslista ennen julkaisua

Ennen kuin painat julkaise, nämä seitsemän tarkistusta ratkaisevat 90 % tapauksista:

  1. Näyttääkö se oikealta valokuvalta? Jos vastaus on kyllä ja mukana on generatiivista tekoälyä, merkitse.
  2. Mitä tekoäly tarkalleen teki? Erota tavanomainen retusointi (valo, väri, rajaus, resoluutio, rajattu tausta) uuden sisällön luonnista (taustat, kohtaukset, ihmiset, esineet).
  3. Esiintyykö tunnistettavaa henkilöä? Jos kuvassa on tunnistettavia kasvoja tai paikkoja, tarkista merkinnän lisäksi kuvaoikeudet ja tietosuoja.
  4. Näkyykö merkintä ensi silmäyksellä? Kuvan päällä tai heti sen vieressä, ei hashtagien joukossa.
  5. Oletko ottanut käyttöön alustan ilmoituksen? Se on puhtain tapa sosiaalisessa mediassa.
  6. Säilytätkö metatiedot? Tarkista, etteivät vientisi ja CDN:si poista tiedoston alkuperää.
  7. Voitko osoittaa, mitä teit? Säilytä ohje, lähdekuva ja parametrit jokaisesta kuvasta.

Tuo viimeinen kohta on tärkeämpi kuin miltä näyttää: kun raja "retusoinnin" ja "manipuloinnin" välillä on kiistanalainen, sinut pelastaa kirjanpito siitä, mitä pyysit ja minkä kuvan pohjalta. Työkalut kuten aiPicFlow tallentavat jokaisen kuvan täydellisen reseptin —ohjeen, tyylin, muodon, lähdekuvan ja parametrit—, joten voit rekonstruoida ja perustella minkä tahansa kuvan kuukausienkin kuluttua.

Usein kysytyt kysymykset

Pitääkö minun merkitä valokuva, jonka valoa ja väriä olen vain muuttanut tekoälyllä?

Ei. 50(2) artikla vapauttaa järjestelmät, joilla on "tavanomaisen muokkauksen avustava tehtävä" ja jotka eivät muuta olennaisesti syöttötietoja tai niiden semantiikkaa, ja komission ohjeet mainitsevat nimenomaisesti värinkorjauksen ja skaalauksen vapautettuina esimerkkeinä. Jos olet vain kehittänyt olemassa olevaa valokuvaa paremmin esiin, merkintää ei tarvita.

Riittääkö, että kirjoitan ”tehty tekoälyllä” kuvatekstiin tai hashtageihin?

Ei luotettavasti. 50(5) artikla vaatii, että tieto annetaan "selkeästi ja erottuvasti viimeistään ensimmäisen vuorovaikutuksen tai altistumisen yhteydessä". Käytännesäännöt edellyttävät merkinnän olevan heti tunnistettavissa ilman käyttäjän toimia: maininta pitkän tekstin lopussa tai hashtagien joukossa ei täytä tätä standardia.

Jos Instagram tai TikTok lisää merkinnän automaattisesti, olenko jo noudattanut sääntöä?

Se riippuu siitä, ilmestyykö merkintä todella ja näkyykö se ensi silmäyksellä. Automaattinen tunnistus perustuu C2PA-metatietoihin tai tunnistusmalleihin, ja molemmat voivat pettää, jos tiedosto pakataan uudelleen tai siitä otetaan kuvakaappaus. Viisasta on ottaa itse käyttöön alustan tarjoama tekoälyllä luodun sisällön ilmoitus eikä odottaa, että järjestelmä arvaa.

Entä jos kuva on selvästi epätodellinen, kuten kuvitus tai piirros?

50(4) artikla kohdistuu sisältöön, joka voidaan sekoittaa aitoon aineistoon, ja ohjeet jättävät ulkopuolelle ilmeisen fantastisen tai mahdottoman. Kuvitus, jota kukaan ei sekoittaisi valokuvaan, ei laukaise velvoitetta. Eri asia on, jos se on osa kaupallista viestintää: silloin harhaanjohtamiskielto pätee edelleen.

Kuka vastaa, jos ei merkitse: minä vai käyttämäni työkalu?

Molemmat, eri velvoitteista. Järjestelmän tarjoaja vastaa koneluettavasta merkinnästä (50.2 artikla); julkaisija vastaa näkyvästä merkinnästä (50.4 artikla). Se, että työkalusi sisältää vesileimoja, ei vapauta sinua lisäämästä havaittavaa ilmoitusta julkaisuusi.

Pitääkö ennen elokuuta 2026 julkaisemani kuvat merkitä?

Ei. Euroopan komission usein kysyttyjen kysymysten mukaan ennen 2. elokuuta 2026 luotu sisältö ei vaadi takautuvaa merkintää. Velvoitetta sovelletaan siihen, mitä luot ja julkaiset kyseisestä päivästä alkaen.

Tarvitseeko verkkokauppani valkoisella taustalla oleva tuotekuva merkinnän?

Jos olet rajannut taustan, korjannut värin ja skaalannut tuotteen oikean valokuvan, ei. Jos olet luonut uuden ympäristön, tunnelmakohtauksen tai mallin, jota ei ole olemassa, kyllä. Ja joka tapauksessa sivun ensimmäisen kuvan pitäisi olla oikea, manipuloimaton valokuva siitä, mitä myyt.

Mitä tapahtuu 2. joulukuuta 2026?

Neljän kuukauden siirtymäkausi päättyy koneluettavan merkinnän osalta generatiivisille järjestelmille, jotka olivat markkinoilla jo ennen 2. elokuuta 2026. Siitä eteenpäin kaikkien EU:ssa toimivien generatiivisten tekoälytyökalujen pitäisi merkitä tuotoksensa teknisesti. Sen jälkeen tulee 2. helmikuuta 2027, käytännesäännöissä sovittu päivämäärä, jolloin vesileimojen tunnistuksen on määrä olla yhteentoimivaa.

Luo tietäen, kummalla puolella rajaa olet

Säädös ei rankaise tekoälyn käyttämisestä: se rankaisee siitä, että esittää todellisena sen, mikä ei ole, kertomatta siitä. Kun kartta on selvä —tavanomainen retusointi ulkona, todelliselta näyttävän luonti sisällä, näkyvä merkintä aina julkaisijan vastuulla—, tekoälykuvien kanssa työskentely on yhtä rauhallista kuin ennenkin, ja paljon nopeampaa.

Se on ajatus, jolla rakensimme aiPicFlow'n AIsToHiressa: voit luoda kuvan lauseesta, kun tarvitset kohtauksen, jota sinulla ei ole, ja voit retusoida valokuviasi kirjoittamalla, mitä haluat muuttaa —poistaa esineen, vaihtaa tai poistaa taustan, laajentaa kuvaa, parantaa resoluutiota, mukauttaa mittasuhdetta— tietäen kussakin tapauksessa, kuuluuko kyseinen käyttö merkintävelvoitteen piiriin vai ei. Lisäksi jokainen kuva tallentaa toistettavan reseptinsä, joka on juuri se dokumentaarinen jälki, jota tarvitset, kun joku kysyy, miten se tehtiin. Jos haluat kokeilla, siirry aiPicFlow'hun tekoälykuvien luomiseen ja valokuvien muokkaamiseen ja aloita lauseesta tai omasta valokuvastasi.

Luo ja retusoi kuvia tietäen, milloin merkintä tarvitaan ja milloin ei: kokeile aiPicFlowta ilmaiseksi.

Luo ja retusoi kuvia tietäen, milloin merkintä tarvitaan ja milloin ei: kokeile aiPicFlowta ilmaiseksi.

↑ Takaisin ylös